www.impclubfinland.fi

  • Suurenna fontin kokoa
  • Fontin oletuskoko
  • Pienennä fontin kokoa
Home Nimettyjä Häjyjä
Häjylogo

Mikäli omaat lisätietoa Häjy-yksilöistä, näiden lopullisista kohtaloista, tai tiedät Häjy-tarinoita, pieniäkin, otathan yhteyttä Suomen Imp Kerhoon ja kerro se meille. Ralliryhmä Härmän Häjyt on suomalaista rallihistoriaa, ja taltioinnin arvoista.

Esittelyssä osa tunnetuista ja nimetyistä Häjyistä:

Eelin Topu

 AOP-22
Eelin Topu oli Seppo Suurlan ajokkina. Tällä ryhmän kaksi viritteisellä Häjyllä Seppo Suurla aloitti helmikuussa 1970 ja ajoi aina kevääseen 1971 asti.

Parhaat saavutukset Eelin Topulla Seppo Suurla ajoi vuonna 1970 Jyväskylän talvirallissa sekä Hakkapeliittarallissa, molemmissa yleiskilpailun toinen sija sekä luokkavoitto.

Eelin Topu

Jyväskylän Suurajot 1970, N:o 83, Seppo Suurla - Erkki Vanhanen, Sunbeam 900 "Eelin Topu", keskeytys ek 24

Häjylogo

Faarin Matti       OAF-17

Faarin Matti oli aluksi Paavo Myllylän ajokkina muutamassa kilpailussa 1969-70, mutta ei ole tiedossa oliko se silloin jo Häjy-väreissä. Veijo Pääkkönen osti auton 1970 ja hänen ensimmäinen tällä autolla ajama kilpailu oli Tott-Porrassalmi ralli kesäkuussa 1970.

Pääkkönen kilpaili autolla kevääseen 1971 asti ja paras saavutus oli Jyväskylän Suurajoissa 1970 yleiskilpailun 8. ja luokkavoitto. Tämä huomioitiin ulkomaisissa medioissa paremmin kuin Suomessa, ilmeisesti täällä oli jo totuttu kuinka "Häjy isommilleen" pieni Imppi on.
Häjy
Veijo Pääkkönen - Seppo Koskinen Oulunjärven rallissa 1970. Yleiskilpailussa 25. ja luokkansa kolmas. Kuva: Veijo Pääkkösen arkisto
häjy
Veijo Pääkkönen ja Martti Tiukkanen hyppäämässä Jyväskylän Suurajojen luokkavoittoon vuonna 1970. Kuva: Veijo Pääkkösen arkisto / Kuva Tawast.
häjy
Vuoden 1970 Itärallin ensimmäisellä erikoiskokeella Veijo Pääkkönen ja Paavo Vähäsarja. Kuva: Veijo Pääkkösen arkisto.


Häjylogo

Hallin Janne

Markku Alén siirtyi vuonna 1969  Renault R8 Gordinin ratista kakkosryhmän Häjyn ohjaimiin. Hänen autonsa sai nimen Hallin Janne. Alén ajoi Häjyllä syksystä 1969 talven 1970 loppuun asti ennen siirtymistä Opel Kadett Rallyen rattiin.


Markku Alenin saavutuksia Häjyn ratissa vuonna 1970 oli mm. jääradan Suomen mestaruus sekä Ahvenisto-rallin yleiskilpailun voitto. Huonoin luokkasijoitus Hallin Jannella oli kolmas.


Markku Alenin jälkeen auto siirtyi Martti Taatiselle, joka ajoi autolla vuodesta 1970 vuoteen 1973. Taatisen aikana myös Pekka Mäensivu kilpaili Hallin Jannella niin Mellilän kuin Imatrankin maastoajoissa vuonna 1970. Sen jälkeen auto esiintyi kilpailuissa Ensio Levanderin ohjaamana vuosina 1979 ja 1980.

Häjylogo

Hanssin Jukka

Ryhmään kaksi rakennettu kolmoskorinen Häjy. Autolla kilpaili ensimmäisenä Taisto Heinonen syksyllä 1969 neljässä rallissa ja ainakin yhdessä puistoajossa, parhaimpina saavutuksina luokkavoitot Loppi-rallista ja Helsinki-rallista.

Heinosen jälkeen auto siirtyi Pentti Sinkkilälle, jonka ensimmäinen Häjy-kilpailu oli Nurmijärvi-ralli 4-5.1.1970. Sinkkilän viimeiseksi kilpailuksi Hanssin Jukalla jäi tämän hetkisen tiedon mukaan Jyväskylän Suurajot 1970.





Häjylogo

Isontalon Antti  BC-11

Tällä hetkellä ensimmäinen tiedossa oleva kilpailu Isontalon Antille on Salpausselkä-ralli 1969. Marjatta Aaltonen kyyditsi tuossa kilpailussa tällä autolla Lea Purasen luokkavoittoon ja yleiskilpailusijalle 27.

Tämän jälkeen autolla ajoi varmuudella Hans Laine Forssan rallissa 1969, jossa hän oli yleiskilpailun neljäs voittaen oman luokkansa. Hans Laineen jälkeen rattiin istahti Leo Kinnunen, joka osallistui Martti Kolarin kanssa Oulunjärven ralliin elokuun 1969 alussa. Kainuulaismetsissä Impin laulu raikasi menestyksekkäästi, aina yleiskilpailuvoittoon asti.

häjy
Isontalon Antti "löytökunnossaan" 2000-luvun alussa
Jyväskylän Suurajoissa 1969 Isontalon Antti oli viivalla jälleen Marjatta Aaltosen käskemänä, mutta konerikko EK:lla 11 keskeytti matkan teon. Tämän jälkeen seuraava varma tieto Isontalon Antista on Pohjola-rallista 1969, jolloin rattia pyöritteli Veijo Pääkkönen. Hän ehti parhaimmillaan olemaan yleiskilpailun neljäntenä, mutta hangessa vietettyjen hetkien jälkeen sijoitus oli lopulta kahdestoista. Vuonna 1970 autolla ajoivat ainakin Matti Mäensivu Smile-rallin, Marketta Karkkula Satakunta-rallin sekä Lasse Sirviö jääratakilpailuja.

häjy


Häjylogo

Jussi Kankaanpäästä

Pekka Mäensivun ykkösryhmäläinen Häjy, jonka ensiesiintyminen kilpailuissa nähtiin Satakunta-rallissa 1970 siirtokilvin.

Pekka Mäensivu ajoi autolla vuonna 1970, ainakin tammikuusta elokuuhun. Martti Taatinen ajoi autolla Imatran maastoajoissa 1970 junioriluokassa Mäensivun ajaessa yleisen puolella. Tiettävästi autolla on Pekka Mäensivun lisäksi kilpaillut ainakin Keijo Repo ja Pertti Pihlajavesi. Vuonna 1975 auto muutettiin siviilikäyttöön.





Häjylogo

Juurikan Jussi

Mk 2 -korinen kakkosryhmäläinen, jolla Curt Nelskylä ajoi kuusi rallia 1971. Timo Mäkelä voitti autolla Räyskälän vauhtipuiston yleiskilpailun samana vuonna sijoittuen neljän osakilpailun maastoajosarjassa lopulta toiseksi tasapistein voittajan, Jorma Luseniuksen, kanssa. Seuraavana vuonna Esa Ekroos ajoi autolla maastoajoja. Tämän jälkeen autosta ei ole tietoa





Häjylogo

Karvarin Kyösti

Tämä auto toimi Lauri Rämön ajokkina Kesoil-rallista 1969 alkaen aina heinäkuun 1971 loppuun, jolloin hän ajoi sillä tiettävästi viimeisen kerran Imatran maastoajossa. Matkaan mahtui niin rallia, jäärataa kuin maasto- sekä puistoajoja. Parhaina saavutuksina oli Haminan maastoajojen voitto 1970 sekä luokkavoitot Imatran maastoajoissa 1970 ja Kymen jäärallissa 1971.





Häjylogo

Kievarin Ville

Kievarin Villen aktiivinen kilpailukausi alkoi vuonna 1971 ryhmässä kaksi, kilpailu oli Porvoon ralli ja kuljettajana Pekka Heino. Kuljettajan penkillä on ehtinyt kilpailuissa istumaan Pekka Heino, Pentti Kurri, Kauko Rantala, Harri Nyström, Reima Stigell sekä Ilpo Peltonen. Häjy
Pentti Kurri - Kalevi Vainio Kievarin Villellä Rantarallissa 1971. Yleiskilpailussa 18., luokassaan 3.
Kievarin Villen paluu tapahtui tammikuussa 2003.

Katso esittely entisöintiprojektista HÄJYVALIKOSTA kohdasta "Kievarin Villen Entisöinti
Häjy
Kievarin Ville Forssa-rallin erikoiskokeella vuonna 1971. Kuljettajana Pentti Kurri ja 2-ohjaajana Reino Weckman. Keskeytys sähkövikaan.


Häjylogo

Näsin Köpi UCJ-610

Jari Vilkas ajoi tällä autolla muutamia jääratakisoja talvella -70. Vilkkaan toimesta sillä osallistuttiin myös 10.5.1970 Keimolassa ajettuun ratakilpailuun. Auto ei ollut Vilkkaalla lainkaan kilvissä ja se ensirekisteröitiin seuraavan omistajan Maj-Britt Råbackin toimesta tammikuussa vasta -72.
30. tammikuuta 1972 Marjatta Mäkelä ja Maj-Britt Råback osallistuivat Näsin Köpillä Kymen Jääralliin, mutta kilpailu päättyi keskeytykseen.

Häjy

Seuraava omistajavaihdos tapahtui loppusyksystä 1974. Timo Mäkelä osti auton Råbackilta ja päivitti auton täysveriseksi 998cc ralli- ja puistoajokiksi. Timo Mäkelän ohjastamana ja lähes kolmen vuoden tauon jälkeen auto palasi rallipoluille 1975 Riihimäki-rallissa, viimeisen kerran Häjy-väreissä.

Riihimäen kisan jälkeen Häjy-väritys sai väistyä uuden puna-valkoisen kilpailuvärin tieltä. Mäkelä kilpaili autolla menestyksekkäästi vuosina 1975-1977 ja tässä kuosissaan auto tuli hyvin tunnetuksi monista yleiskilpailu - ja luokkavoitoista. Timo Mäkelän jälkeen autolla kilpailivat vielä Timo Lehtonen ja Matti Mustonen. Myöhemmin auton väri muuttui vielä keltaiseksi.

Autolla ajettiin vielä 80-luvulla muutama Rallicross kilpailu ja niiltä jäljiltä se jäi maatumaan ns. loppuunajettuna Nurmijärvelle. Nykyinen omistaja pelasti sen jäänteet, kun auto paljastui alkuperäiseksi Häjyksi. Mittavan restauroinnin jälkeen auto rekisteröitiin uudelleen ja tietysti entisiin UCJ-610 kilpiin

Häjy
.

Häjylogo

Porren Jussi

Markku Salon Häjy vuonna 1970 oli nimeltään Porren Jussi.

Parhaita saavutuksia tällä kakkosryhmäläisellä oli mm. Tunturirallin luokkavoitto helmikuussa 1970, elokuvassa "Bensaa suonissa" näkyvästä ulosajosta huolimatta. Lisäksi V Räyskälän vauhtipuistossa Markku Salo ennätti luokkavoiton lisäksi yleiskilpailun viidenneksi ja syyskuussa Tampereen ympäristössä ajetussa Kesoil rallissa yleiskilpailun 13. sijalle ja myös luokkavoittoon.





Häjylogo

Praksin Hermanni

Praksin Hermanni

Yksi kolmesta Auto-Kivin Häjystä. Kuljettajana on toiminut ainakin Kivi Koskenala, talvikaudella 1970 viidessä rallissa ja kolmessa jääratakilpailussa, sekä Börje Lönn kolmessa rallissa syksyllä 1970. Auto palasi Historic ratakilpailuihin kesällä 2004. Praksin Hermanni kunnostettuna

Praksin Hermanni kunnostettuna

Häjylogo

Praksin Joose

Praksin Joose

Praksin Joosen kuljettajina ovat ehtineet toimia Matti Hartikainen, Kivi Koskenala, Juhani Kynsilehto, Pekka Iivonen, Seppo Komulainen, Juha Miettinen sekä Jarmo Velin.

Parhaat saavutukset Praksin Joosella ovat Pekka Iivosen yleiskilpailun kuudes sija 100-rallissa 1971 sekä Seppo Komulaisen kolmas sija junioreiden yleiskilpailussa Lokarallissa 1971.



Häjylogo

Praksin Väinö

Tämän ykkösryhmäläisen Häjyn ensimmäiset kilpailut ajoi Reijo Pihlajasaari, joka ajoi sillä 9 jääratakilpailua vuoden 1970 tammi-maaliskuussa. Kesäkaudella 1970 ajokki oli pääasiassa Pekka Iivosen käytössä, mutta parissa maastoajossa sillä ajoi myös Iivosen 2-ohjaajana ralleissa toiminut Tapio Laine. Kivi Koskenala oli Pekka Iivosen pari lokakuussa 1970 ajetussa Keimola 500 -kilpailussa. Pekka Rantakari osallistui Praksin Väinöllä tammikuussa 1971 Porvoon rallin sekä Smile-rallin ennen kuin auto siirtyi Erkki Ojalan omistukseen. Matti Björklund aloitti kilpailemisen tällä autolla Helsinki rallista 1971 ja jatkoi sitä aina kevään 1973 jääratakisoihin asti. Tällä aikavälillä ratin takana ehtivät istua myös Pekka Lindgren sekä Päivi ja Sulo Björklund. Tämän jälkeen vielä Risto Keltto kilpaili autolla vuonna 1976. Nykyisin auto majailee kunnostettuna Kaakkois-Suomessa..





Häjylogo

Rannanjärvi

"Isontalon Antti oli ensimmäinen ja Rannanjärvi oli toinen..."
Rannanjärven kilpailutarina alkoi viimeistään vuoden 1969 Jyväskylän Suurajoista Jorma Lindströmin ohjaamana. Valitettavasti matka jäi kesken kun kannentiiviste petti EK:lla 17.

Vuoden 1969 Keimola 500 -ajossa autolla ajoivat Markku Alen sekä Pekka Mäensivu, jonka jälkeen autolla kilpailivat Matti sekä Pekka Mäensivu. Tämäkin oli kakkosryhmän luokitusten mukaan rakennettu Häjy.

Matti Mäensivun jälkeen Rannanjärvi kulkeutui Seppo Vaseniukselle rata- ja jääratakäyttöön vuosina 1972-73





Häjylogo

Simo II

Simo Ranniston ykkösryhmän Häjy. Nimi lienee tarkoittanut auton olleen Ranniston toinen Imp, koska hänen ensimmäinen Imp, Häjy sekin, oli nimeltään Simo.

Tämän auton ensimmäinen kilpailu oli kesällä 1970. Ainakin Jyväskylän Suurajoissa tämä auto oli mukana, mutta mahdollisesti jo hieman aiemmin.





Häjylogo

Vallesmanin Komia


Kirsti Pätiälän I-ryhmän Häjy vuosina 1969-1971.Auto rakennettiin loppuvuodesta 69 Ryhmä 1 autoksi ja sillä voitettiin 1970 naistenluokan SM-pronssi. Auto muutettiin -71 keväällä 2-ryhmän Weber-versioksi, kone +1,5 mm ylikokoon porattuna ja samalla auto maalattiin tummanpunaiseksi Kesoil-sponsoriväreihin.
Kirsti ajoi yhteensä noin 25 kisaa tällä autolla, viimeinen kisa hänellä oli Länsirannokko-ralli syksyllä -71. Vallesmannin Komia myytiin loppusyksystä -71 Rovaniemelle, jonne jäljet katoavat. Auton historiaa tästä eteenpäin on vielä viime vuosinakin yritetty selvittää, tuloksetta.

Vallesmannin Komia

Jyväskylän Suurajot 1970, N:o 88, Kirsti Pätiälä - Tarja Sahari-Winogradow, Sunbeam 900, sijoitus yleiskilpailun 40

Vallesmannin Komia

Häjylogo

Yarin Jussi

Tämä ykkösryhmän Häjy oli Lalli Luhtalan kilpa-autona alkutalvesta 1970.

Lalli Luhtala oli osallistumassa autolla Tunturiralliin, mutta ajoi siviiliauton kanssa kolarin eikä pystynyt starttaamaan. Tämän jälkeen auton osti Asko Levä, joka ajoi sillä kolme rallia kevättalvella 1970. Kolarikorjauksessa etupeltiin ei enää maalattu auton nimeä.

Keväällä 1970 auton osti Harri Kangas, jonka ensimmäisenä kilpailu oli Yyterin rallin 1970 päättyen luokan neljänteen sijaan. Tämän jälkeen Kangas ajoi vuosina 1971-72 vielä neljä rallia sekä Seppälänkankaan maastoajon vuonna 1971.





Häjylogo

Jari Vilkas ajoi tällä autolla muutamia jääratakisoja talvella -70. Vilkkaan toimesta sillä osallistuttiin myös 10.5.1970 Keimolassa ajettuun ratakilpailuun. Auto ei ollut Vilkkaalla lainkaan kilvissä ja ensirekisteröitiin seuraavan omistajan Maj-Britt Råbackin toimesta tammikuussa -72.

30. tammikuuta 1972 Marjatta Mäkelä ja Maj-Britt Råback osallistuivat Näsin Köpillä Kymen Jääralliin, mutta kilpailu päättyi keskeytykseen.

 

Seuraava omistajavaihdos tapahtui loppusyksystä 1974. . Timo Mäkelä osti auton Råbackilta ja päivitti auton täysveriseksi 998cc ralli- ja puistoajokiksi. Timo Mäkelän ohjastamana ja lähes kolmen vuoden tauon jälkeen auto palasi rallipoluille 1975 Riihimäki-rallissa, viimeisen kerran Häjy-väreissä. Riihimäen kisan jälkeen  Häjy-väritys sai väistyä uuden puna-valkoisen kilpailuvärin tieltä. Mäkelä kilpaili autolla menestyksekkäästi vuosina 1975-1977 ja  tässä kuosissaan auto tuli hyvin tunnetuksi monista yleiskilpailu - ja luokkavoitoista.  Timo Mäkelän jälkeen autolla kilpailivat vielä Timo Lehtonen ja Matti Mustonen.

Myöhemmin auton väri muuttui vielä keltaiseksi. Autolla ajettiin vielä 80-luvulla muutama Rallicross kilpailu ja niiltä jäljiltä se jäi maatumaan ns. loppuunajettuna Nurmijärvelle. Nykyinen omistaja pelasti sen jäänteet, kun auto paljastui alkuperäiseksi Häjyksi. Mittavan restauroinnin jälkeen auto rekisteröitiin uudelleen ja tietysti entisiin UCJ-610 kilpiin.